Sydämellisiä sukkia – lapsen ensimmäinen sukkasuunnitelma

Esikoinen ilmoitti alkukeväällä, että hän haluaa suunnitella kummilleen sukat ja että minä saan sitten neuloa ne. Lupasin, tietysti. Pari viikkoa myöhemmin minulla oli suunnitelma pöydälläni: piirustus sydänkuvioisista sukista, ”koska kummi on rakas”, ja tyhjään kirjekuoreen suunniteltu malli värien järjestyksestä.

Huhtikuussa(kin) projekteja oli muitakin, ja 12 värin jämälankasukkia ei tuntunut näppärältä kuljettaa joka paikkaan mukaan valmistumaan vähän nopeammin. Lisäksi halusin yllättää lapsen tekemällä hänelle sukat samalla mallilla kuin kummille – ja niitä ei tietenkään voinut neuloa lapsen nähden. Viime viikonloppuna yllätys kuitenkin oli valmis, ja pieni oli aivan riemuissaan.

Suunnittelijan itsensä nimeämät Hjärtestrumpor eli sydänsukat on neulottu jämälangoista siten, että kirjoneuleeseen ei synny saumoja eikä pykäliä. Isommissa (kengännumero 39–40) sukissa on sekä terässä että varressa viisi kahdeksan sydämen riviä, pienemmissä (kengännumero noin 29) vastaavasti neljä seitsemän sydämen riviä. Ohjeen mukaan voi neuloa sukkia hyvin eri kokoisiin jalkoihin – mallikerta on vain kuuden silmukkaa leveä ja seitsemän kerrosta korkea. Vaikka pieni suunnittelija tarkoitti sukat väri-ilotteluksi keränlopuilla, ne voi toteuttaa myös esimerkiksi kolmella värillä, jolloin tunnelma on aika erilainen. Jämille sukat tosin sopivat siinä mielessä erinomaisesti, että yhteen raitaan tarvitaan aikuistenkin sukissa vain pari grammaa lankaa per väri.

Kirjoitin ohjeen sydänsukille viidessä eri koossa, vauvasta mieheen, paksulle sukkalangalle (esim. Novita 7 Veljestä, n. 200 m / 100 g) (ks. PDF jutun lopussa). Ohjetta on kuitenkin melko helppo soveltaa myös eri paksuiselle langalle – kirjoita vaikka kommentti alle, jos tarvitset kaaviota kiilakavennuksiin jollekin muulle silmukkamäärälle.

Minusta on hauskaa, miten meillä neuleinnostus on periytynyt. Pienemmän ensimmäisiin sanoihin kuului lanka sekä suomeksi että ruotsiksi, ja isompi tekee tilauksia uusista neuleista nopeammin kuin ehtisin toteuttaa niitä, vaikka haluaisin (enkä sitä vauhtia edes halua). Miten muiden lapset suhtautuvat neulomisharrastukseen?

Aurinkoista toukokuun alkua – vaikka täällä aurinko ei nyt paistakaan!