Esikoinen katseli vähän kateellisena, kun neuloin pikkusisarukselle Inspiraatio-sukkia, ja minullakin oli samanlaiset. En ollut edes aikonut pitää niitä ensimmäisiä, mutta selitäpä se lapselle, joka on vakuuttunut siitä, että äidillä ja pikkusisaruksella on kohta samanlaiset sukat ja hänellä ei ole. Katsoimme kuitenkin sukkakoriin ja totesimme, että siellä on noin kymmenet, toki aktiivisessa käytössä olevat, sopivat villasukat eikä kasvavajalkainen lapsi oikeasti tarvitse lisää. Niinpä lupasin tehdä säärystimet.
Tällaiset lyhyet säärystimet, tai nilkattimet, niin kuin niitä joskus näin kutsuttavan, syntyvät helposti sukan ohjeella. Neulo ensin sopivan tai hiukan ison sukkakoon mukaiset ohjepätkät 1–4 (tai kokonaisesta ohjeesta varren kirjoneuleen loppuun). Neulo sitten 1 krs sileää värillä C tai sillä värillä, jolla neuloit eniten (4 s / mallikerta) kirjoneuleen viimeisellä kerroksella. Neulo värillä C vielä 4(5)6(7) krs 1 s o, 1 s n, 1 s o -joustinneuletta eli samaa joustinneuletta kuin säärystimen yläreunassa. Päättele lopuksi kaikki silmukat joustavasti tai löyhästi, siten, että päättelyreuna mahtuu mukavasti kantapään yli.
Tässä vielä linkit Inspiraation osiin 1–4:
Pitkiä säärystimiä Inspiraation sukkamallilla ei kannata tehdä suoraan, vaikka neulomalla varren ja jalkaterän kuviot peräkkäin kerrokset varmaan riittäisivätkin. Pitkissä säärystimissä pohkeeseen pitää tehdä muotoiluja ja reilusti enemmän silmukoita, jotka sitten kavennetaan pois ennen nilkkaa – jollei sitten esimerkiksi halua tehdä pitkiä ja väljiä säärystimiä, jotka ruttaantuvat nilkkaan. Tällöin voisi kokeilla tehdä säärystimet silmukkamäärällä alusta loppuun samalla silmukkamäärällä, joka mahtuu pohkeen paksuimpaan kohtaan. Mutta saa nähdä: ehkä minäkin vielä innostun muokkaamaan Inspiraatiosta polvisukka- tai säärystinohjeen.
Tavallaan nämä pienet nilkattimet ovat ehkä vähän hupsut, mutta lapsi rakastaa näitä niin, että hän on nukkunutkin ne jaloissaan. Nämäkin lämmittävät sopivasti esimerkiksi näin syyssäillä sukkahousujen kanssa tai silloin, kun matalaan syyslenkkariin ei mahdu paksua villasukkaa mutta nilkka kurkkii haalarin lahkeen alta juostessa ja kiipeillessä.
Huomenna on jo syyskuu, nykyään yksi lempikuukausistani. Lankaista syksyn alkua!